Sadeveden hyödyntäminen

Jäteveden lämmön talteenotto

Sadeveden hyödyntäminen

Perusvesikaivon hyödyntäminen sadeveden keräämisessä



Putket tekniseen tilaan

Suunnittelin alunperin sadeveden keräämistä maanalaiseen tankkiin ja veden hyödyntämistä wc:n huuhteluun ja muuhun toisarvoiseen. Idean toteuttaminen ei ole vielä mahdollista- se on siis kiellettyä kuulemma. Oheiset putket menevät kuitenkin tekniseen tilaan saakka suoraan ja niitä voin hyödyntää joskus tulevaisuudessa veden sadeveden käsittelyssä. Pienellä pumpulla voisi pumpata vettä kaivosta talon teknisessä tilassa olevaan tankkiin. Tankin voi asentaa vielä, koska tilaa olisikin.


Sadeveden nykyinen paikka- valitettavasti.

Päädyin siis ohjaamaan sadeveden pieneen imeytyskenttään, joka tehtiin sepelistä, salaojaputkista ja suodatinkankaasta. Kokonaisuus suojattiin jäätymistä vastaan eps-levyillä.

Sadeveden hyödyntäminen


Esimerkki isosta sadevesitankista. Kuvan lähde: Fraunhofer

Jälleen kerran saksankielisestä maailmasta sain esikuvan tavanomaisesta poikkeavalle asialle eli tässä siis sadeveden hyödyntämisjärjestelmälle. Kannattaa katsoa ihan ensiksi www.rewatec.de , josta saa käsityksen, missä mennään muualla maailmassa. Toinen, ja paljon laajempi ja perusteellisempi sivusto on www.oekoenergie.de, mutta se on juuri muuttamassa muotoaan ja nähtävissä vain rajatusti. En edelleenkään allekirjoita sitä käytäntöä, jonka mukaan parhaalla juomavedellä huuhdellaan viemäreitä! Suomessa voidaan arvioida että tavanomaisen talon katolle tulee sadevettä ainakin 50m3 vuodessa, joten jos vesi kerättäisiin tankkiin ja käytettäisiin sitä wc:n huuhtelemiseen niin riittävän suurella säiliöllä voitaisiin selvitä ympärivuotisesti sadevedellä. Tästä(kin) olen jo keskustellut paikallisten viranomaisten kanssa mutta Nokian vesikriisin jälkeinen maailma ei tunnu olevan innokas ottamaan vastaan sadeveden hyödyntämistä. Sadevettä ja johtovettä ei saa sekoittaa keskenään, selvää sinänsä, mutta tiukasti tulkittuna se estää laitteiston rakentamisen ainakin vielä. Suomessa on liian helppoa vielä käyttää juomavettä kaikkiin tarkoituksiin ja luulen, että jossain vaiheessa tulee varmasti muutoksia nykyiseen tuhlailevaan käytäntöön.

Jäteveden lämmön talteenotto?


Saksassa on jo firmoja, jotka valmistavat valmiita tuotteita sen lämmön hyödyntämiseen, joka valuu viemäristä alas pesuveden mukana. Lämpimän veden tuottaminenhan vie Motivan mukaan 750-1000kWh/a/henkilö, joten ei ole varmaan hassumpi idea.

Sadevesitankki lämmön varastointikeinoksi?


Pohdiskelin myös maanalaisen sadevesitankin käyttöä lämpövarastona; samaan tapaan kuin sveitsiläinen Jenni tekee "Saisonspeicher" eli kausivaraaja-ideallaan. Jos asentaisin siis riittävän suuren maanalaisen vesitankin, johon varastoitaisiin suuri määrä sadevettä, joka puolestaan lämmitettäisiin kesällä saatavalla ylimääräisellä aurinkoenergialla?

Otetaan lähtökohdaksi koko lämmityskauden aikana tarvittava lämmitysenergian laskennallinen kulutus: 144m2 x 30kWh/m2= 4320kWh. Tarvittavan säiliön tilavuuden laskemisen perusteena käytän tässä nyrkkisääntöä, jonka mukaan 1kWh saadaan 10 litraan 60-asteista vettä. Tulokseksi saadaan, että 4320 x 10= 43 200 litraa säiliön tilavuudeksi riittää, jos mitään häviöitä ei huomioida eli säiliö olisi eristetty äärimmäisen paksulla eristeellä. Säiliön mitat voisivat olla esimerkiksi 2m x 4,5m x 5m, josta saadaan pinta-alaksi puolestaan 83m2. Jos eristeenä olisi koko säiliön pinta-alalla 300mm routastyroksia U-arvolla 0,11 niin saadaan seuraavia lukemia:

- säiliön veden tavoiteltu lämpötila +60 astetta, maan lämpötila tasainen +4, lämpötilaero siis 56 astetta. Jatkuva lämpöhäviö on siis (0,11x 83m2)x56= varastoitua lämpöä häviää noin 500w teholla. Vurokaudessa häviää siis 24x 0,5= 12 kWh, jos ei huomioida lämpötilan laskun myötä hitaasti pienenevää hukkaa. Puolessa vuodessa häviää siis 182 x 12= noin 2200 kWh.

- nyt voidaan todeta, että talven aikana varaajan sisältämästä energiasta noin puolet häviää maaperän lämmitykseen, hyötykäyttöä varten jää vain noin 2000kWh.

- jos käytetään polttopuuta saman energian tuottamiseksi niin tarvitaan 4320kwh/3= noin 1400kg. Tässä oletetaan, että polttopuusta saadaan 3kWh per kg, joka on Tulisydän Oy:n arvio, joka on annettu Pekka Leppäsen kirjassa "Säästävä pientalo".

- lopuksi voidaan vielä todeta, että tässä projektissa suunnitellut 4 tyhjiöputkikeräintä eivät riitä vielä lataamaan suomalaisen kesän aikana tuota vesitankkia edes täyteen!

Kaiken kaikkiaan on siis järkevää tukeutua kotimaiseen puuhun energian lähteenä. Tosin asiasta kiinnostuneille suosittelen vielä tutustumiskäyntiä jo mainitsemani Jennin sivuille!



Comments

Sadevedestä energiaa?
NM  13.09.2010 15:17
Humanistille tuli sateen ropinaa kuunnellessa mieleen, että eikö sadevettä talteen otettaessa voitaisi hyödyntää myös se torvessa/putkessa kulkevan veden virtaus? Pieni generaattori sinne hyrräämään aurinkopaneelien kaveriksi. Vai joko se on keksitty?

Filologi vastaa
Anonymous  28.09.2010 22:36
Terve NM,

olipas mainio idea ja kerrassaan mehevän hauska! Ei ole tullut vastaan edes yli-insinöörimäisillä saksalaisilla teknofriikkienergia-sivustoilla, joten olet varmaan keksinyt tämän jutun :)

Itse ottaisin enemmän tutkimisen kohteeksi sadeveden keräämisen isoon maanalaiseen säiliöön, joka olisi eristetty ja nostaisin kesällä sen lämpötilaa ylös ja ottaisin talvella kaiken käyttöveden sen kautta jollakin kierukalla. Jos koko talven aikana saisi puolilämmintä vettä jatkojalostettavaksi vesitakalla ja varaajalla, niin se vois olla jo jotakin relevanttia.


Add your comment

Title:

Write numbers to textfield(without spaces) : 50 a
112233
nd 67

Comment:


Your name: