Linkit ja lisätiedot

Kritiikkiä passiivitaloista

Kritiikkiä passiivitaloista

Passiivitalon ongelmat?

Kriittisesti passiivirakentamiseen suhtautuville suosittelen tutustumista palkittuun ja perusteelliseen sivustoon www.energiesparhaus.at
Sivustolla on useiden tuhansien rekisteröityneiden käyttäjien yhteisö, joten kokemuksia ja kommentteja riittää, faktatiedon lisäksi. Saksaa taitavat voivat käydä lukaisemassa mielenkiintoisen artikkelin , jossa puntaroidaan muutamia peruskysymyksiä.


Professori Lindbergin kritiikki passiivitaloja kohtaan


Rakennus-lehdessä nro 25/2008 julkaistiin professori Ralf Lindbergin ajatuksia artikkelissa, jossa nostettiin esille mahdolliset kosteusongelmat rakenteissa ja myös lisääntynyt jäähdytyksen tarve kesällä. Lindbergin kommentit löytyvät myös Kauppalehden artikkelista .

Esitän tässä omat kommenttini, joita pyrin myös perustelemaan.

1)kosteusongelmat?

Lindberg mainitsee kondenssiongelmat ulkoverhouksessa, koska ulkoverhous jäähtyy enemmän paksun eristekerroksen takia. Lähes samaan hengenvetoon tämä ogelma kuitenkin lähes sivuutetaan harmittomana- tarvitaan vain parempi tuulensuojalevyn lämmöneristävyys! Itse lisäisin, että kaikissa tuulettuvissa rakenteissa tämä ongelma on pseudo-ongelma. Etenkin täystiilirakenteessa, jossa mittauksin on osoitettu, että tuuletusvälin ilma lämpenee ja liikkuu ylöspäin ja poistaa kosteutta- jos sitä edes on. Ruotsista on raportoitu julkisuudessakin laajoista kosteusvaurioista, jotka ovat syntyneet ns. lämpörappausrakenteeseen. Tähän en ole tutustunut sen enempää, mutta voisi maalaisjärjellä ajatella asian olevan niin, että kun eristeen pinnassa on suoraan varsinainen julkisivumateriaali niin aiheutuu tätä kondenssiongelmaa, josta artikkelissakin puhutaan.

2) jäähdytystarpeen lisääntyminen ja säästöpotentiaali?

Lindberg toteaa periaatteessa oikein, että pitää erottaa ns. taloussähkön kulutus lämmityssähkön tai lämmitysenergian kulutuksesta. Jujuna on tietysti se, että eristepaksuutta kasvattamalla laskee vain lämmitysenergian tarve, ei kotitaloussähkön kulutus. Lisäksi hän toteaa artikkelissa, että "säästöä syntyy vain, jos talosta voidaan jättää lämmitysjärjestelmä kokonaan pois". Tässäkin hän on tismalleen oikeassa- niin on juuri tarkoituksin ja niin myös passiivitaloissa tehdään. Kyse on kenties enemmän vaikeasti määriteltävästä turvallisuushakuisuudesta- olisihan siis hyvä jättää lämmitysjärjestelmä pois mutta kun ei oikein tekisi mieli uskoa siihen, joten asennetaan siis kuitenkin. Suomessa ei ole kokemuksia tästä rakentamisen tavasta, joten on hyvin luonnollista suhtautua varovaisen skeptisesti asiaan. Itse olen päätynyt kohtuullisen kustannustehokkaaseen ratkaisuun, jossa olohuone-tupakeittiössä sijaitseva tulisija toimii lämmöntuottajana talvisaikaan- katso lisää tästä!

Jäähdytystarpeen syntyminen kesällä ei ole passiivirakentamisen syy sinällään, sillä hyvät eristeet pitävät yllä lämpötilaeroa myös toiseen suuntaan! Talvella kylmä pyritään pitämään ulkona, kesällä sisäpuolella. Ylilämpöongelma piileekin siinä, että nykypäivän henkeen kuuluu se, että meille kuluttajille uskotellaan hymyssä suin elämän olevan mukavaa aina vain suuremman laite- ja lelumäärän keskellä. Runsas määrä sähkölaitteita tuottaa runsaan määrän ylimääräistä hukkalämpöä, joka sitten aiheuttaa varsinaisen ongelman. Haluaisin vielä viitata oman puheenvuoroni alkuun, jossa totean Lindbergin olevan "periaatteessa" oikessa, kun erotellaan talous- ja lämmityssähkö. Passiivitalon keskeinen ajatushan on se, että lämmitys tapahtuu "passiivisesti", ilman aktiivista lisälämmitystä, koska kodinkoneiden ja asukkaiden hukkalämpö riittää kattamaan pienen lämmitystehon tarpeen. Todetaan lisäksi, että passiivitalokonseptin tavoitteena on laskea koko primäärienergian kulutusta, kaiken ostettavan energian kulutusta- ei siis ainoastaan pelkän lämmitysenergian kulutusta. Passiivitalot on leimattu hieman asiantuntemattomasti julkisessa keskustelussa siis turhaan vain lämmitysenergian säästäjiksi.

Kaikesta edellämainitusta voidaan todeta seuraavaa:

- passiivitalossa riittää pieni ostoenergian määrä, jolla tarkoitetaan tavanomaisen kotitaloussähkön ja varsinaisen lämmityssähkön määrää.

- tämä tavoiteltava pieni kokonaisnergian määrää riittää hyvin, jos kulutus on pientä. Alhaiseen kulutukseen päästään asianmukaisilla rakenteilla, sopivalla tekniikalla ja järkevillä käyttötottumuksilla. Juuri nämä seikat luetellaan Rakennus-lehden artikkelin viimeisessä lauseessa.

- passiiviseen lämmitykseen päästään periaatteessa heinäladossakin, jos se täytetään kulutuselektroniikalla, joka tuottaa julman määrän hukkalämpöä. Heinälato voitaisiin yhden argumentin perusteella siis luokitella passiivitaloksi- siinähän ei ole erillistä lämmitysjärjstelmää! Kuitenkaan lato ei ole passiivilato, koska se ei täytä missään nimessä alhaisen kokonaisenergian kulutuksen tavoitetta!

Kuka tässä on nyt väittämässä ja mitä? Mitä nyt pitäisi osata ajatella? Rivien välissä on mielestäni havaittavissa perimmäinen ongelma: asumista ja elämistä määrittelevät sellaiset tekijät ja markkinalähtöiset keinotekoiset haavekuvat, jotka ovat ristiriidassa energiansäästötavoitteiden kanssa. Kyse ei ole siis passiivitalotekniikan soveltumattomuudesta energiansäästöön vaan siitä, että kuluttajia ohjataan "mukavuuslämmön" pariin, jatkuvasti päällä olevien kiukaiden välttämättömyyteen ja valtavien pinta-alojen ihannointiin. Sanomalehti Kalevassa kirjoittaa silloin tällöin arkkitehti Timo Jokelainen, hän on usein tuonut esille samoja kysymyksiä kuin minä tässä esitän. Lyhyesti sanottuna, hyvä passiivirakentamisen konsepti saattaa olla vaikeaa toteuttaa, koska asumis-ja elämistottumuksemme vesittävät sen!

Tekniikasta kommentoin vielä sen verran, että jäähdyttäminen kesäaikaan voidaan toteuttaa erittäin yksinkertaisilla laitteilla ja pienillä sähkön kulutuksilla. Tarvitaan vain tuloilman syöttöön rakennettava maalämpö/maakylmäpatteri, joka laskee rakennuksen sisälle otettavan ilman lämpötilaa. Useilla kotimaisillakin valmistajilla on jo mallistossaan tämä tuote. Lasketaan vielä esimerkinomaisesti, että nykyaikainen kiertovesipumppu toimii 5 watin teholla, joten jäähdyttämiseen tarvitaan neljän kuumimman kuukauden aikana seuraavasti ostoenergiaa:

- 4kk= 4 x30 päivää eli 120 päivää. Yhteensä siis 120 x24h= 2880h x 5w= noin 15kwh. Energian hinta 15 kwh x 0,11 euroa= alle 2 euroa.

Tässä on esimerkinomainen laskelma maakylmäpatterin käyttökustannuksista. Kahden euron sähkölaskulla saadaan kylmää, joka puolestaan on helppo pitää rakennuksen sisällä, jos lämpötilaero sisä- ja ulkotilojen välillä ei pääse tasoittumaan helposti. Tarvitaan siis tavanomaista paremmat eristeet ja kesäaikainen ikkuna-aukkojen varjostus, jotta päästään hyötymään maakylmän käytöstä. Vastaavasti massiivinen määrä kulutuselektroniikkaa ja valaistusta eliminoi saavutetun maakylmävaikutuksen.

Hyvät lukijat, täydennän mielelläni omia kommenttejani ja näkemyksiäni. Olen pohtinut tässä erilaisia näkökulmia avoimesti ja ilman sitoumuksia mihinkään laitevalmistajaan, rakennustapaan, yritykseen tai poliittiseen väriin. Tekstissä on toki annos kriittisyyttä ns. länsimaista kulutusyhteiskuntaa vastaan, johon tämäkin rakennusprojekti kuuluu, mutta hanke pyrkii omalta osaltaan olemaan viemässä asioita oikeampaan suuntaan. Tarkoituksena on herätellä kanssarakentajia pohtimaan omia valintoja ja niiden perusteita ja pyrin omalta osaltani olemaan pikemminkin neutraali kuin aggressiivinen mielipiteideni muotoilussa. Kannustaisin etenkin lueskelemaan koti-Suomen ulkopuolista keskustelua energiansäästöstä, ympäristöystävällisyydestä ja passiivitaloista! Alkuun pääsee, kun käy katsomassa tekstini lomassa olevia satunnaisia lähteitä.

Tervetuloa siis mukaan ajatustenvaihtoon!



Comments

Jännittävää
Nippe  10.05.2010 08:44
Jännittävää havaita, että kun tarpeeksi selvittelee, tutkii ja pohtii, tulee hyvin samanlaisiin johtopäätöksiin.

Johtopäätöksistä
Rakennuspäällikkö  02.06.2010 23:35
terve Nippe,

olet siis samoilla linjoilla periaatteista, kun olet tehnyt oman taustatyösi ja vertaat minun "teeseihin"?

Onko sinulla omaa projektia vielä?


Add your comment

Title:

Write numbers to textfield(without spaces) : 8 a
112233
nd 69

Comment:


Your name: