Tuulivoima vs. aurinkosähkö

Tekninen tila

Ilmanvaihto

Normatherm-vesitakka

Muut tulisijat

Mittaustulokset

Aurinkolämpö

Ilmanvaihto

Ilmanvaihtojärjestelmä: periaate, asennustyö ja käyttökokemuksia




Talossamme on Enervent Greenair-ilmanvaihtokone, jossa on sisäänrakennettu lämpöpumppu, jonka avulla voidaan parantaa lämmön talteenottoa. Koneeseen on tehty takuuaikana kaksi isoa remonttia, jotka tehdas hoiti paikallisen huoltoliikkeen kautta asiallisesti. Siitä kiitos Enerventille. Korjausten jälkeen kone on toiminut luotettavasti, mitä siltä tällä hinta- ja laatutasolla odotetaankin.

Katso myös laajat keskustelut sivun alareunasta; koneeseen on tehty muillekin remontteja. Tehdas siis kantaa vastuun ja auttaa asiakkaittaan.

Nyt on ilmaantunut vakava tekninen vika, joka estää iv-koneen käytön. Poistoilmapuhallin alkoi pitämään kolinaa ja epämääräistä meteliä. Tutkin tilanteen omatoimisesti ja yllä olevassa kuvassa näkyy poistopuhaltimen moottorin akselin laakeroinnin kumityyny, joka on sulanut! Laakeri siis on tuossa pyöreässä reiässä. Ajatuksena on oletettavasti vaimentaa käyntiääntä, mutta nyt on laakeri mennyt rikki, ilmeisesti jumittunut jotenkin ja kitka on sulattanut kumityynyn rikki.

Koneen käyntiäänen rikkoutuneen laakerin kanssa voi kuunnella Youtubesta,

https://www.youtube.com/watch?v=PSCr8-zDKNQ

Katso videosta myös kommenttini.


Tästä näkee hyvin, kuinka paljon laakerissa on välystä:

http://www.youtube.com/watch?v=iBSdNDcXEHg


Tehtaan mukaan puhaltimen laakerien käyttöikä ei ole kuin muutama vuosi. Nyt on mennyt juuri "se muutaman vuoden" aika ja iv-konetta ei voi käyttää. Purkaessani puhaltimen pois koneesta kävi ilmi, että se on saksalaisen ebm papstin tekemä osa. Katsotaan, saanko tuolta komponenttivalmistajalta millaisen kommentin laakerien käyttöiästä. Melkoisen järkyttynyt kyllä olin, kun sain kuulla, että uuden puhaltimen voi ostaa verkkokaupasta hinnalla 489 euroa ja vikana on viiden euron laakeri! Eihän tässä ole enää järkeä sijoittaa laadukkaaseen tekniikkaan, jos sen käyttöikä on muutamia vuosia ja sitten on pakotettu hankkimaan 489 euron kulutusosan, jotta saa taas muutaman vuoden ajaksi koneen toimimaan. Niin, ja nyt on rikki vasta toinen puhallin eli odotan myös tulopuolen puhaltimen hajoamista.

PUHALTIMEN VALMISTAJA KOMMENTOI: laakerivika ei ole tavanomainen missään nimessä ja se hoidetaan kuntoon puhallinvalmistajan toimesta. Vastaus tuli erittäin nopeasti ja ongelma on saatu ratkaistua. Särkyneen puhaltimen olen laittanut valmistajalle tutkittavaksi. Kiitos Agneta Skogster-Järvelle, Paula Orhanille ja Raimo Tujulaiselle!

Kone on siis luottamuksen (ja hankkimisen) arvoinen, kun tehdas alihankkijoineen vastaa asiallisesti ja fiksusti poikkeuksellisista vioista. Meille tehtiin muuttotarkastus heinäkuussa 2010, eli kone on ollut yhtäjaksoisesti käytössä nyt nelisen vuotta.




Raitista ilmaa tulee taloon tästä.


Päätin tehdä julkisivuun piiloutuvan ritilän, jonka kautta ilmaa otetaan taloon. Koko ritilä on otettavissa irti ja sen taustalla on erikseen teräslankaverkosta tehty sääskiverkko.


Ilmanvaihtokone ottaa ilmaa tämän ritilän lävitse- tässä vielä työn alla.


IV-kanavistoa talon sisällä.

Kuvassa oleva asentaja seisoo suurinpiirtein samalla kohdalla, missä ilmanvaihtokonekin sijaitsee tiiliseinän takana, teknisessä tilassa. Suurin osa kaikista ilmanvaihtokanavista kulkeekin talon sisällä, pituusakselin suunnassa melkein talon keskellä. Kuvassa näkyy jo pari L-kulmaa, joista rakentuu myöhemmässä vaiheessa kotelo, joka kätkee sisäänsä putket ja osan sähköasennuksistakin.

Kuvassa on tulpattu yksi tuloilmakanavan pää, vaakasuorassa asennossa ja toinen, eristämätön putki pystysuorassa on wc:n poistoilmaputki. Suunnittelun tavoitteena ollut yksinkertaisuus siis toteutui osittain ainakin; haasteellisempiakin paikkoja kyllä tuli eteen.


Raitista ilmaa otetaan iv-koneelle talon pohjoispuolella olevan kuistin päädystä.

Raitista ilmaa otetaan 200mm putkella liki kolmen metrin korkeudelta maan pinnasta. Tässä kuvassa läpivienti tuulensuojalevystä on vielä tekemättä. Laatikko kanavan alkupäässä on suodatinlaatikko. Se on asennettu niin, että se voidaan avata kuistin katossa olevan luukun kautta. Suodatin varmistaa sen, että kanavassa oleva maapatteri pysyy puhtaana- toki samalla iv-koneessa oleva varsinainen suodatin säilynee pitempään puhtaana myöskin.


Tuloilmakanavan asennus

IV-kanavan läpivienti höyrynsulkumuovista on kriittinen kohta ilmanpitävyyden kannalta- siksi meillä päädyttiin käyttämään samaa periaatetta sekä sähkötöissä että iv-urakassa. Kuvassa näkyy läåivientikauluksen käyttäminen sekä tämänkin tulohaaran oma äänenvaimennin. Vaimentimia lisättiin suunnittelijan suosituksesta muutamia kappaleita ja ne täydentävät iv-koneen päällä olevia isoja "päävaimentimia". Odotusarvona on, että kanavisto on hiljainen!


Tuloilmakanavat kuljettavat raitista ilmaa kaikkiin makuuhuoneisiin.

Armaflex-matolla eristetyt kanavat sallivat tuloilman jäähdyttämisen kesällä ilman kondensoitumisongelmaa putken pinnassa. Putkistoa kasattiin mahdollisimman suurina kokonaisuuksina työpöydällä ja lopuksi osat vain nostettiin paikoilleen. Liitoskohdissa käytettiin Armaflexin omaa erikoisteippiä, joka tarttuu uskomattoman lujasti kiinni ja maksaa hunajaa.

Putkisto niitattiin ja liitoskohdat teipattiin. Sen jälkeen vasta tehtiin eristys, jos kyseessä oli tuloilmaputki. Eristysmatto liimattiin kontaktiliimalla putken pintaan kiinni, osin tehtiin myös eristemattosukkaa, joka vedettiin putken päälle. IV-asennustiimi teki kärsivällisesti ja huolellisesti erinomaista työtä. Tekijöihin saa yhteyden mail@passiv.fi-sähköpostin kautta; Raahen projekti oli Etelä-Suomen miehille vaihtelua ja mahdollisia haastavia kohteita otetaan vastaan pikemminkin siis eteläisen Suomen alueelle.


IV-kone paikoillaan ja kaikki kanavat äänenvaimentimineen saatiin sittenkin sopimaan tekniseen tilaan.

Teknisen tilan katto on kahdesta erikoiskovasta kipsilevystä ja niiden väliin asennetusta 50mm palovillasta tehty kerrosrakenne. Tekninen tila saavuttaa tällä rakenteella ja 130mm muuratulla tiiliseinällä vähintään 30 minuutin ja luultavasti jopa 60 minuutin palokeston.

Kaikki äänenvaimentimet hankittiin IVK-tuotteelta; mainio palvelu ja kohtuulliset hinnat!


Kone on tässä nostettu paikoilleen ja iv-asentajat luonnostelevat erilaisia ratkaisuja putkien reiteille.


Ulkoa tuleva raitisilma kulkee vielä oman "maapatterin" läpi ja senkin asentaminen osoittautui tilan puolesta aavistuksen mutkikkaaksi. Maapatteri näkyy osittain oikeanpuoleisen asentajan takana- kuva patterista löytyy tältä sivulta hieman alempana!


Enerventin kone paikoilleen asennettuna tekniseen tilaan.

Ilmanvaihtokone nostettiin tukevalle tasolle kahden miehen voimin- ilman yhtään hikipisaraa! Nostimme auton tunkilla koko laitetta lavan päällä muutama sentti kerrallaan ylöspäin ja laitoimme lavan alle aina lankkuja lisää.

Kone nostettiin tukevalle pöydälle, joka rakennettiin vesivanerista ja kuusilankusta. Itse pöytälevy on kerrosrakenne kahdesta vanerista ja niiden välissä olevasta armaflex-matosta. Kuvaa klikkaamalla saat auki isomman kuvan, jossa näkyy hyvin kerrosrakenne. Se on omaa on-site suunnittelua ja aika näyttää, miten onnistuttiin. IV-koneen kompressorin käyntiäänen ja tärinän kulkeutuminen talon runkorakenteisiin ja lattiaan haluttiin estää tällä tavalla. Toki koneessa on omatkin kumitassut, mutta lämpöpumppuasentajien mukaan pelkät tassut eivät vielä takaa hiljaisuutta.

Pöytätasossa on suuri aukko koneen kondenssivesiyhteiden kohdalla; meidän tapauksessa iv-koneen kondenssivesi ohjataan suoraan koneen alla olevaan putkeen, josta vesi valuu lattiakaivoon.


Enerventin toimitus tontille saapuessaan.

Passiivitalon yksi perusperiaatehan on se, että lämmönjakoon käytetään samaa järjestelmää kuin ilmanvaihtoon. Tällä ajatuksella pyritään osin kustannussäästöön ja yksinkertaisempaan kokonaisuuteen. Vesikiertoisen lämmönjakomenetelmän lisäkustannus jää pois ja samoin mahdollisten vesivahinkojen riski. Passiivitalon suunnitteluoppaan voi hankkia täältä, ja siitä saa mm. sellaisen suunnittelussa käytettävän perustiedon, että ilman mukana voidaan laskea korkeimmaksi mahdolliseksi lämmönsiirtotehoksi 10 wattia per m2. Pienessä 100m2 talossa saataisiin siis lämmitystehoa 100x10=1000w eli yksi kW jatkuvaa tehoa. Itse päädyin ratkaisuun, jossa ilmanvaihto toimii lämmönjakomenetelmänä kuivissa tiloissa ja märkätiloissa on kuitenkin se perinteinen vesikiertoinen lattialämmitys. Turun seudulla passiivitaloprojektin kimpussa ahertava "passiivitalokollega" Jussi päätyi laittamaan koko taloon vesikiertoisen lattialämmityksen eikä kumpikaan meistä taida olla silti väärässä. Työtä, kustannuksia, käytettävyyttä ja toimivuutta voi vain arvailla tässä vaiheessa. Käy katsomassa Jussin projektia täältä.


Tässä taloon sisälle tulevaa ilmaa esilämmittävä ns. maapatteri.


Maapatteri on Enerventin kautta tilattu VEAB:in perustuote, joka voidaan asentaa suoraan tavalliseen 250mm kierresaumaputkesta tehtyyn ilmanvaihtokanavaan. Kuvassa maapiiriin liitäntäyhteet ovat valkoisen styroksisuojan alla piilossa. Patterin ajatuksena on maaperästä saatavan n. +4-asteisen liuoksen avulla esilämmittää talvisaikaan sisälle otettavaa ns. tuloilmaa. Saksalaiset ovat tutkineet maaperän lämmön hyödyntämistä perusteellisesti ja muutamissa kirjallisissa lähteissä viitataan siihen, että ilmaputkistosta ollaan siirtymässä tässä projektissa käytettävään nestekiertoiseen piiriin. Tässä on erinomainen lähde nestekiertoon perustuviin maapattereihin; saatavana saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Järjestelmässä nestettä kierrättävä pumppu tarvitsee toki sähköä, mutta kokonaisuus antaa lämpöenergiaa takaisin parhaimmillaan 10 kertaa enemmän kuin se kuluttaa toimiessaan. Tavanomaisellla lämpöpumpputekniikalla päästäään aivan ihanteellisissa olosuhteissa "vain" COP 7:ään, kun tämä esilämmitysjärjestelmä pääsee COP 10-tasoon. Toki jatkuvat tehot ovat pieniä, mutta liki ilmaiseksi saadaan noin 500 watin eli 0,5kW:n esilämmitysteho kuitenkin!


Tässä esimerkkikuva putkistosta, jonka kautta tuloilma kulkee ja lämpenee/jäähtyy. Lähde: www.sole-ewt.de

Tätä ilmaputkistovaihtoehtoa olin ensin pohtimassa, mutta siihen liittyy toimivuus- ja puhdistusogelmia.


Tässä on suurin osa putkista, joita tarvitaan iv-kanaviston tekemiseen.

Kanavisto rakennetaan Lindabin kierresaumakanavista, jotka tarpeellisin osin eristetään Armaflexin solukumimatolla. Tämä on halpa, tavallinen ja työläs ratkaisu. Muoviputkia ei saa tarpeeksi isolla läpimitalla- tässä projektissa tarvitaan osin 250mm putkia, 200mm ja 160mm ovat perustavaraa iv- suunnitelmassamme.


Tämän talon iv-kone.

Enerventin koneessa yhdistyvät pyörivän lämmösiirtimen ja lämpöpumpputekniikan edut yhdeksi huippuluokan tekniseksi kokonaisuudeksi, jonka toivotaan saavuttavan yli 90% vuosihyötysuhteen.



Comments

maapatteristo
teini-76  09.06.2009 09:16
Hei, jaksatko referoida tuosta maapatteristosta vähän lisää? putkiston pituus? putkiston paksuus? putkien asennusväli? syvyys?

Asennuskuvia?

ja tietty menestystä projektiinne :)

maalämpöputken asennuksesta
Anonymous  10.06.2009 21:25
terve,

kyseessä on erinomaisen yksinkertainen juttu:

- 100 metrin kieppi tavallista 32mm vesijohtoputkea, mustaa, seinämän paksuus näppituntumalla arvioituna varmaan jotain kolmisen milliä. Tämä on aivan perustavaraa, josta tehdään kuulemma kaikki maalämpöputket, jotka asennetaan pintaan. (ei siis porakaivoon vaan peltoon tms n. metrin syvyyteen)
- putki maksaa satasen luokkaa
- putki on asennettu perustus- ja pihan raivaustöiden lomassa ja silloin en ollut kameran kanssa paikalla- sorry!
- putki tekee yhden laajan lenkin talon ympärillä, asennussyvyys noin 1,5 metriä.
- putki on salaojaputken sisällä siltä osin, kun se menee sokkelin alta ja nousee tekniseen tilaan lattiasta. Putki on tältä osin myös eristetty Tubolit-eristekuorella (samoin perustavaraa lvi-liikkeessä). Eristämisellä vältetään jäätyvän maan syntyminen (ns. routalinssit) talon alle. Salaojaputkeen asentaminen mahdollistaa putken vaihtamisen talon alla olevilta osiltaan ilman sokkelin kaivuuta auki.
- eristetty ja suojaputkitettu osa vähentää tehollista pituutta-tässä tapauksessa maalämpöä keräävää putkea on noin 85 metriä.
- putken pituus on samassa suuruusluokassa kuin mitä vastaavat saksalaiset versiot näyttävät olevan. Tutkituissa kohteissa Saksassa on saatu hyviä tuloksia: maapatterin käyttämiseen vaadittava pumpun sähköteho on saatu takaisin parhaimmillaan yli 10 hyötysuhteella. Yksinkertaisesti siis 50 watin pumppu tekee 500 wattia lämmitys- tai jäähdytystehoa. Tästä voi sitten laskea kilowattitunteja ja takaisinmaksuaikaa. Kuitenkin kyseessä on idioottivarma ja yksinkertainen maalämpösysteemi, joka toimii ja toimii ja toimii. Näin ainakin uskon.
- asentaminen on siis simppeli juttu. Putken voi asentaa hieman myöhemminkin rakentamisen aikana, jos laittaa ennen sokkelipuuhia pelkät suojaputket paikoilleen ja työntää niistä läpi sitten varsinaisen keruuputken. Kokemuksen perusteella sanon, että eristetynkin 32mm putken työntäminen salaojaputkeen onnistuu ihan hyvin. Itse vetelin vielä putken päitä eri mittaan, kun pihalla oleva putki oli vielä upottamatta.
- saksankielin hakusana googelointiin on "erdwärmetauscher" ja myös "Sole-erdwärmetauscher".
- kysele lisää, jos jatkat omalla kohdallasi projektia!

terveisin,

rakennuspäällikkö

PILP
Risto  04.10.2009 22:51
Ajatuksissa on varsin saman tyyppisen, vaikkakin hieman pienemmän passiivitalon toteutus. Olemme näköjään päätyneet lähes identtisiin rakenneratkaisuihin, tosin julkisivutiili korvautunee itselläni puulla tai vinyylillä, eikä puhtaaksi muurattua tiiltä taida tulla mihinkään (en osaa perinteistä muurausta + kahi-liimakivi ja ohut tasoite lienee vähempitöinen ja jopa edullisempi).

Asiaan. Poistoilmalämpöpumppu (PILP) on kuuleman mukaan kompakti 60x60cm paketti, joka sisältää iv-koneen, lämmöntalteenoton, lämminvesivaraajan ja potkun loppuessa sähkövastuksen. Hukkaneliöitä koetamme välttää kuin ruttoa, ja sikäli tällainen pömpeli kodinhoitohuoneen nurkkaan sopisi meidän kuvioihimme hyvin.

Maapatteri kuulostaa erinomaiselta lisältä tuohon, joskin yksi asia siinä vähän mietityttää, eli eikös tuo maan lämpötila ole keväällä ja syksyllä turhan matala, kun jäähdytystä ei enää tarvita, eikä tuloilma itsessään ole kuitenkaan niin kylmää, että sitä voisi "lämmittää" jollain 4-10 -asteisella patterilla? (Aivan, voihan vesikierron laittaa pienemmälle tai jopa katkaista keväällä/syksyllä)

Lisäksi näin ajatuksen tasolla mielessä on ollut kodin tietokoneen/palvelimen valjastaminen tuloilman esilämmittämiseen talvella. Palvelintieh
tokone(et) olisi kylmässä/puolilämpimässä tilassa katolla osapuilleen siinä kohdassa, josta tuloilma otetaan sisään. Syksyllä, talvella ja keväällä kone olisi jonkinlaisella isolla jäähdytysrivalla kytkettynä tuloilmakanavaan, ja kesäksi se käännettäisiin toisin päin ja lyötäisiin tuloilmakanavan kylkeen tulppa. Tällöin koneen tuottama hukkalämpö ei kuormittaisi jäähdytystä kesällä, mutta lämpö saataisiin hallitusti talteen talvella, ja konekin kävisi (vähintään riittävän...) viileänä.

Ps. Lisälämmönlähteeksi takka ja kosteisiin tiloihin termostaatilla toimivat lattialämmityskaapelit.

Pps. kiitos tästä sivustosta!

PILP-politiikkaa? Vinyyliverhousta- ei!!
Anonymous  07.10.2009 23:18
Terve Risto,

olet samoilla linjoilla tuon pilpin kanssa kuin itsekin olin jossain vaiheessa. Katsastin senkin suunnan jonkinlaisella raapaisulla ja oikeastaan kaksi asiaa jäi esteeksi: iv-suunnitelmassa oli piirretty isoja putkia ja paljon litroja- useimmat koneet jäivät rannalle jo tässä vaiheessa. Toinen seikka oli se, että kukaan ei osannut myydä vakavissaan minulle tuota kompaktikonetta.

Saksalaiset passiivitalorakentajat käyttävät paljon yhdistelmälaitteita- jopa sellaisia, jotka jauhavat sekä lämpöä että sähköä.

Laitetekniikassa ja sen vaatimassa tilassa säästäminen olisi passiivitalon etujen hyödyntämistä. Minulla se ei ole ollut ykkösprioriteettina ja laitteita ja vaihtoehtoja on edelleen mukana monenlaisia. Yksi niistä ainakin psykologisista vaihtoehdoista on jonkinlaisen kattilalaitoksen hankkiminen "pannuhuoneeseen", hormi on olemassa, tila on yhä periaatteessa vapaana ja itse laitehuone on tehty EI30-tasoiseksi, saattaapa olla jopa EI60-tasoinen. Olen ollut jonkinlaiselle testi- ja pioneerihengellä rakentamssa projektia alusta saakka ja tulevat vuodet kertonevat sen, miten kaikki onnistui ja miten tyytyväisiä ollaan.

Oma Enerventin kone on osoittautunut mainioksi laitteeksi. Kun ulkona on +3 astetta ja sisällä noin +17, niin kone tekee +30-asteista tuloilmaa. Mukavan lämmintä ilmaa tulee joka huoneessa putkesta :)

Maapatterista sen verran, että ei se tosiaan aina ole toimiva- juuri noiden käytettävissä olevien lämpötilojen takia. Maapatterin pumppua näytetään ohjattavan useimmiten varsin hienostuneella yksiköllä, joka tietää ulko- ja sisälämpötilat ja sen perusteella päättelee, mitä tapahtuu. Saksastahan niitä ohjausyksiköitä saa ja maksavat maltaita. Olen ajatellut ratkaista asian omalla kohdalla siten, että otetaan ulkolämpötila-anturilla ohjaus pumpulle tai jopa niin, että napsautetaan isännän toimesta pumppu päälle, kun kelit alkavat olla pakkasen puolella ja taas kesähelteillä napsautetaan päälle- välikausina pois. Manuaalinen ohjaus ei varmastikaan ole paras ratkaisu, mutta katsotaan nyt.

Aivan lopuksi haluaisin vielä puhua sen puolesta, että ottaisit julkisivuksi tiilen tai puun. Minä en ikinä voisi kuvitella asentavani omaan talooni pvc-muovia seinään, en sitten millään. Voisin tätä asiaa kommentoida aika värikkäästikin, mutta jos Kari Salmelaisen naamalla myydään huoletonta ulkoverhousta ja PVC-muovia, niin ei anna myyjäkään itsestään kovin asiantuntevaa kuvaa. Suomestakin löytyy puuverhoiltuja taloja, joissa ulkovuori on kestänyt satoja vuosia. Kyse on oikeasta pintakäsittelystä ja riittävästä ainevahvuudesta. Olen ollut äärimmäisen tyytyväinen omaan ratkaisuuni puurunkoisen kuistin ulkoverhoukseen, se on 28x170mm Junnikkalan Sahan UYW-profiililla olevaa kuusen sydänpuuta. Pintakäsittelynä Uulan keittomaali ja pohjalla Uulan homeenestoaine. Älä hyvä mies mene pvc-helppoheikkien retkuun, se tavara on viimeisintä roskaa mitä ameriikanmiehet ovat huomanneet valmistaa. Me osaamme Suomessa hoitaa asian paljon paremmin. Lue Panu Kailaa ja hoksaat muutamia juttuja.

Greenair HP
Arto  07.04.2010 09:00
Hei!

Meillä alkaa passiivitalon rakentaminen jossain vaiheessa, ja siksi olen lueskellut sinunkin kirjoituksiasi ahkerasti. Olet tehnyt asioita paljon käyttäen periaatteita, joita itsekin aion käyttää, joten kirjoituksesi ovat antaneet paljon ajateltavaa.

Enerventin Greenair HP on kiinnostava laite, jolle valmistaja antaa aika vakuuttavan vuosihyötysuhteen. En ole kuitenkaan vielä täysin ymmärtänyt laitteen toimintaperiaatetta. Sinulla laite on asennettu maapiirin kanssa, ja yritin hahmottaa sitä, miten nämä kaksi järjestelmää toimivat yhdessä. Viitsisitkö vähän valottaa asiaa? Tenttasin rakennusmessuilla Enerventin ständillä tästä laitteesta, mutten saanut vastauksia, joita olisin ymmärtänyt.

Verrokkina käytän tavallista pyörivällä lämmönsiirtimellä varustettua LTO:ta, jollaisia Enerventillä on. Uskoakseni kun ulkolämpötila on lähellä nollaa, plussan puolella, tällainen LTO ottaa lämmön aika tarkasti talteen. Tarkoitan sitä, että jos ulkolämpötila on esim. 3 astetta, jäteilma on jossain 5-6 asteen tienoilla. Raitisilma lämpiää vastaavan verran, eli lähes huoneenlämpöön. (Riippuu tietysti laitteesta.) Voiko Greenair HP tässä tilanteessa ajaa jäteilman lämpötilan pakkasen puolelle? Silloin tuloilma voisi olla huonetta lämpimämpää, ts. lämmittää taloa.

Greenair HP:ssa poistoilma menee ensin lämpöpumpun jäähdyttimen läpi ja vasta sitten pyörivälle LTO:lle. Eikö tämä tarkoita sitä, että jos kompressori ottaa lämpöä poistoilmasta ja siten jäähdyttää sitä, pyörivä LTO ei hyödytä enää mitään? Varsinkin jos maapatterilla ensin lämmitetään raitisilma esim. n. 4 asteeseen, ei lämmönvaihtoa enää tapahtu LTO:lla.

Em. messuilla minulle sanottiin, että pyörivää LTO:ta käytetään niin kauan kuin se riittää. Kun sen teho loppuu, otetaan kompressori käyttöön. Oletko seurannut, kuinka paljon kompressori käytännössä on päällä, ja mitä ovat lämpötilat silloin koneella?

Lähinnä minua mietityttää se, että koska pyörivälle LTO:lle ohjataan kompressorin jäähdyttämää poistoilmaa, ei LTO ole käytössä silloin, kun kompressori lämmittää tuloilmaa. Näinhän tilanne on talvella. Tuntuisi loogisemmalta, että lämpö otettaisiin talteen eri järjestyksessä: ensin poistoilma menisi pyörivän LTO:n läpi, jossa se jäähtyisi n. 5 asteeseen. Tästä jäähtyneestä poistoilmasta otettaisiin sitten tarvittava määrä lämpöä lämpöpumpulla. Tällöin LTO hyödynnettäisiin aina täysimääräisesti.

Terveisin,

Arto

Genvex Combi
Risto  01.06.2010 12:31
Hei,

VTT:n julkaisemassa, erittäin mielenkiinoisessa opuksessa "Passiivienergiatalo harkoista LVI-ohje" (http://www.harkkokivitalo.fi/files/files/VTT-R-08496-09%20Passiivienergiatalo%20harkoista%20LVI-ohje%20161109_%20071209.pdf), on esimerkkilaitteena Genvex Combi (sivulla 71).

Tuossa siis yhdessä 600x664 -kokoisessa, reilut 2 metriä korkeassa laitteessa on LTO, PILP, ilmanvaihto ja 185 litran lämminvesivaraaja. LTO on ihan perus vastavirtalevylämmönsiirrin, joka ei kai tarvinne sähköä toimiakseen? Varsin fiksun oloinen kapistus, mutta tietenkin käytännön kokemukset puuttuvat.

Ps. kiitos vastauksista, ja taidan tosiaan pysytellä vinyylistä erossa. Puun saattaa ratkaisussani tosin syrjäyttää eristerappaus, mutta tässä tapauksessa eristeeksi en taida kelpuuttaa muuta kuin finnfoamia, jotta kaikilta mahdollisilta kosteusongelmilta varmasti vältytään. Kuulostaa jotenkin erittäin epävarmalta rakenteelta, kun paksun villan päälle rapataan.

Ihmeellinen toiminta
Passiivit  17.06.2010 23:04
Kyllä meillä ainakin tuo kompressori pyörii yhtäaikaa kennon kanssa.Olen alkanut ihmettelemään,että onko moisessa järkeä,kun tuo Lto-poisto menee jo lähelle nollaa melkoisen helposti.Eikö tämä ala silloin jäähdyttämään tuloa kennon pyöriessä jos ulkoilma on lämpöisempää kuin tuo poistopatterin jälkeinen lämpötila?En ole tosin oikein sinuiksi päässyt laitteen kanssa kun tuo käyttöohje on siansaksaa.Kuuluuko laitteesta tuleva ääni teillä kanavia pitkin vai oletko saanut äänen hallintaan kanavaeristystä lisäämällä?Kun tuo ääni on välillä sellainen,kuin lentokoneen nousu.

greenair pelican
Mika  18.06.2010 20:35
Meillä oli ongelmaa jonkin piirikortin kanssa.Roottori ei pyörinyt ollenkaan.Vaihtoivat kortin viisi kertaa takuuseen valmistajan toimesta ja viimeisellä kerralla saimme uudemman ja paremman kortin.Vanhoissa ollut ilmeisesti joku tyyppivika.Kannattaa kysellä,että on tuo kortti kunnossa.Josko se vaikuttaisi tuohon pyörimiseen?Meillä vaihdettiin myös äänekkään kompressorin tilalle hiljaisempi takuuseen samalla.Tuo "nouseva"ääni tulee kuulemma laitteen taajuusmuuttajan nostaessa kompressorin kierroksia.Sille ei kuulemma voi mitään,normaalia toimintaa siis.

passivi ja pilp
Antti  24.07.2010 16:03
Hienot sivut, kiitos kun kirjoitatte!

Mietin myös passiivienergiataloa kivirakenteella ( http://passiivikivitalot.fi/Passiivikivitalot.fi/Seinarakenne.html Runko U=0,093) ja pilpillä, joka hoitaa kaiken lämmöntarpeen ( http://www.suomenpuhdasilma.fi/FF650.htm )

Lisäksi ajattelin laittaa piikkejä ja estetiikkaa varten puu/pellettitakan.

Arvelin että tuo tietty pilp olisi hyvä, koska siinä ei ole liikkuvia osia kuin tuulettimet, ja kaikki lämpö tulee talteen, lämpimäksi ilmaksi ja käyttövedeksi.

Olitteko ajatelleet tällaista ja jos, niin miksi ete päätyneet tuohon pilpiin?
Toivottavasti jaksatte kirjata sivuille kulujen toteumia, mielenkiinnolla seurataan!

poistoilmapumpusta.
Totte  20.08.2010 22:41
poistoilmalämpöpumpuissa usein ongelmana muutama asia:ilmamäärät riittämättömät,jotta laitteesta saataisiin riittävästi tehoa talon lämmitykseen.Yhdistämällä(kuten Enerventin greenairissa) kaksi järjestelmää:LTO+ilmalämpöpumppu,tarkoittaa se sitä,että toinen järjestelmä syö toisen kapasiteettia.Valmistajat sitten ilmoittavat LTO:n ja ILP:in yhteenlasketun COP:n.Yleensä on käytetty ILP:iä yksinään ja sitten LTO:ta yksinään.Näistä sitten on laskettu hyötysuhde yhteen.Tämä ei ole lähelläkään todellisuutta.Todellisuudessa jos lämmityksen vakio on vaikkapa 100,siitä 80 tuotetaan LTO:lla,loppu PILP:illä,ei tällöin ole lyhyenkään matematiikan mukaan järkevää käyttää kompressoria.Sama toisinpäin.Jos PILP:illä jäähdytetään jäteilmaa nollan lähelle,ei LTO:n tuotto tällöin ole kummoinen,ottaen huomioon sulatukset ym.ym.Kuluista sen verran,että omat rahani sijoittaisin todellakin PILP:iin,jossa kompressorin keräämä lämpö ajetaan veteen.Tällöin saadaan kylmäprosessin toinen puoli stabiloitua helpommin ilman alati muuttuvia olosuhteita lauhdutinpuolella.Vielä vinkkinä kokemustani hyödyntäen:varokaa laitteita,joissa paljon päällekkäistä automatiikkaa sekä monimutkaista ohjelmointia.Moni kakku päältä kaunis,mutta sisältää komponenttia ja automatiikkaa,joita kukaan ei korjaa 10v.päästä.

poistoilmapumpusta.
Totte  20.08.2010 22:42
poistoilmalämpöpumpuissa usein ongelmana muutama asia:ilmamäärät riittämättömät,jotta laitteesta saataisiin riittävästi tehoa talon lämmitykseen.Yhdistämällä(kuten Enerventin greenairissa) kaksi järjestelmää:LTO+ilmalämpöpumppu,tarkoittaa se sitä,että toinen järjestelmä syö toisen kapasiteettia.Valmistajat sitten ilmoittavat LTO:n ja ILP:in yhteenlasketun COP:n.Yleensä on käytetty ILP:iä yksinään ja sitten LTO:ta yksinään.Näistä sitten on laskettu hyötysuhde yhteen.Tämä ei ole lähelläkään todellisuutta.Todellisuudessa jos lämmityksen vakio on vaikkapa 100,siitä 80 tuotetaan LTO:lla,loppu PILP:illä,ei tällöin ole lyhyenkään matematiikan mukaan järkevää käyttää kompressoria.Sama toisinpäin.Jos PILP:illä jäähdytetään jäteilmaa nollan lähelle,ei LTO:n tuotto tällöin ole kummoinen,ottaen huomioon sulatukset ym.ym.Kuluista sen verran,että omat rahani sijoittaisin todellakin PILP:iin,jossa kompressorin keräämä lämpö ajetaan veteen.Tällöin saadaan kylmäprosessin toinen puoli stabiloitua helpommin ilman alati muuttuvia olosuhteita lauhdutinpuolella.Vielä vinkkinä kokemustani hyödyntäen:varokaa laitteita,joissa paljon päällekkäistä automatiikkaa sekä monimutkaista ohjelmointia.Moni kakku päältä kaunis,mutta sisältää komponenttia ja automatiikkaa,joita kukaan ei korjaa 10v.päästä.

Omia kokemuksia Greenairista
Anonymous  28.09.2010 22:31
Terve kaikille aktiivisille hengenheimolaisille,

en ole itse pitkään aikaan jaksanut ja ehtinyt kirjoittaa mitään ja uusia kuviakaan en ole vielä laittanut...Olemme kuitenkin muuttaneet ja asumisesta on jo kokemusta.

IV-kone on siis talon keskellä 130mm runkotiilestä muurattussa huoneessaan ja tilassa on puurakenteinen palo-ovi. Kun oven sulkee, niin jää minun korvien ulottumattomiin kaikki meteli. Koneen siis uskaltaa ja voi sijoittaa vapaasti.

Ja sitten, niitä ääniä kanavistossa: niitä ei ole. Olen laittanut kahden ison pää-äänenvaimentimen lisäksi useita huonekohtaisia (pieniä ja halpoja) vaimentimia. Kun kone käy noin 50-55% teholla, jolla ilmamäärät saavutetaan mitatusti, niin mitään ääntä ei kuulu missään huoneessa. Noh,konehuoneessa suhisee ja humisee, mutta iv-venttiilistä ei kuule mitään. Olen jopa kiivennyt A-tikkaillla makuuhuoneissa venttiilin ääreen ja kun laittaa korvan venttiiliä vasten, niin virtauksen kuulee. Koneen ääni ei tule esille.

Mitään sen kummempaa ongelmaa ei ole vielä nähty.Uskoisin lisöksi, että suomalaisella Enerventillä kiinnostaa säilyttää hyvä maine ja asiakkaat tyytyväisenä, joten (kai) niitä osia saa jatkossakin :)


Enerventin huoltopolitiikka
rakentaja  13.11.2010 18:43
terve taas,

edellisessä kommentissa pääsin kehumaan, että mitään ongelmia ei ole ollut. Nyt niitäkin jo on saatu ja samoin kokemusta ongelmien korjaamisesta.

Kone alkoi puhaltamaan kylmää ilmaa huoneisiin ja kompressori tuntui käyvän ihan miten sattuu ja hörähteli silloin tällöin, mutta mitään ei oikein tapahtunut.

Otin yhteyttä tehtaaseen ja parin kerran jälkeen asiaa vietiin eteenpäin. Paikalle saapui erinomaisen osaava, ystävällinen ja perusteellinen huoltomies. Hänellä oli mukanaa useita varaosia, sillä etukäteen ei tiedetty, missä vika tarkkaan ottaen olisi.

Yksi piirikortti oli päästänyt sen kuuluisan toimintasavun karkaamaan, sillä sisältä löytyi palaneen mustan värinen läiskä.

Huoltomies osasi kertoa asetusten tekemisen ja niiden vaikutukset perusteellisesti. Koneen mukana tullut huoltokirja on aivan kamalaa suomen ja siansaksan sotkua, kuten joku ja aiemmassa kommentissa sanoikin. Nyt oli onneksi paikalla mies, joka tiesi ja osasi.

Tuloilman lämpö nousi heti ja saavutti parhaimmillaan yli 40 asteen lämpötilan, ennen kuin lämmöt talossa tasaantuivat siihen mitä toivottiinkin.

Edelleen, huoltomies osasi selittää, millä periaatteella iv-koneen automatiikka hakee pyydettyä lämpötilaa ja miten se käytännössä vaikuttaa esimerkiksi käyntiääneen.

Tehtaalle kiitokset tässä kohdin erinomaisesta palvelusta ja osaavan miehen paikalle lähettämisestä. Uskallan varauksettomasti suositella konetta, koska Enervent kykenee hoitamaan ongelmatkin kuten pitää.

Maapiiri ja tuloilman esilämmitys
Vesa  30.01.2011 22:26
Kuinka lämpimäksi maapatteri ehtii lämmittää ilman esim. 25 asteen pakkasella? Käsitin että liuos on 4 asteista ja jos ilmaa menee vauhdilla kennon läpi, ei taida ehtiä neljäasteiseksi? Mieleenkiintoinen aihe ja jota voitaisiin varmaan hyödyntää vanhoissakin taloissa jos vain saa 32mm letkut sisälle.. Viilennys varmaan vaatii solukumimatolla eristetyt tuloputket huoneisiin eli se puoli pitää unohtaa vanhoissa taloissa.

Kehuja Enerventin toiminnalle ja vastuunkantamiselle: omistaja kertoo!
passiv.fi-projektin isäntä  10.10.2012 13:25
Kaksi vuotta on reilusti tässä asuttu ja nyt olen taas jaksanut alkaa kirjoittelemaan omille sivuille asiaa ja kokemuksia.

Enerventin koneesta on tässä käyty perusteellista keskustelua. Haluan antaa pari kommenttia:

- koneeseemme on tehty kaksi kertaa remonttia. Ystävällinen ja ammattitaitoinen asentaja tuli Ylivieskasta ja hoiti hommansa fiksusti. Mitään kuluja ei ole minulle tullut.
- tehdas on kantanut hienosti vastuunsa siitä, että Greenairissa alkuvaiheessa (ainakin vielä minun koneessa) on ollut rehellisesti huonolaatuisia osia ja lastentauteja. Elektroniikka/piirilevyt eivät ole kestäneet.
- nyt paikallaan on uudenmallisia osia ja kaikki pelittää. Olen tyytyväinen siihen, että kotimainen valmistaja on hoitanut hommansa kunnolla ja mutisematta.

Äänestä joku kyseli. Kun lämpöpumppu murahtaa käyntiin ja nostaa kierroksiaan, niin se kuulostaa Finnairin koneelta :) Mutta ääni erottuu vain nousukiidossa ja selvästi vain, jos menee tekniseen tilaan kuuntelemaan. Käynnistyksen/sammuminen yhteydessä tulee muutamia matalia murahduksia, jotka kuuluvat palo-osastoidun tiilestä muuratun huoneen ulkopuolellekin.



Add your comment

Title:

Write numbers to textfield(without spaces) : 73 a
112233
nd 98

Comment:


Your name: