Suunnittelu

Perustukset

Seinät

Yläpohja ja vesikatto
Savupiiput
Eristys

Ikkunat

Ympäristötekniikka

Lämmitys-, lvi- ja aurinkojärjestelmät

Eristys

Passiivitalon eristeet ja yläpohjan puhallusvilla.



Parocin paikallinen urakoitsija Pohjois-Suomessa on Kymppi-Eristys .

Raahen passiiviprojektin yläpohjan eristeenä on Parocin puhallusvillaa 70 cm paksuisena kerroksena. Puhallusurakoitsijalle oli tehty valmiiksi korkeusmerkit noin 80cm:n mukaan, joka vastaa lopullista noin 70cm kerrosta painumavaroineen.


Puhallusurakka käynnissä.

Kaksi miestä saapui paikalle kuorma-autolla. Toinen oli koko ajan vintillä puhallusvillaletkun kanssa ja toinen syötti auton lavalla olevaan koneeseen lisää villaa. Kyseessä on Parocin tuote BLT-6.


Toinen mies syötti villanpuhalluskoneeseen koko ajan lisää tavaraa.


Puhallusmies kiipeämässä vintille.

Raahen projektissa yläpohjassa on runsaasti tilaa villan asentamiselle. Eristekerroksen paksuus oli huomioitu jo rakenne- ja arkkitehtisuunnitteluvaiheessa, ja esimerkiksi kattoristikot tilattiin paksulle eristeelle sopivana. Kuvasta voi arvioida ikkunan yläreunan ja räystään välistä korkeuseroa, joka viestittää paksusta yläpohjaeristeestä.


Puhallus alkamassa

Puhallus on jo hyvässä vauhdissa; talon itäpäätyä on jo saatu valmiiksi ja nyt juuri täytetään ns. villatukiseinän kohtaa.


Tässä näkyy jo puhallusvillaa, joka on kasaantumassa em. tukiseinää vasten- siis korotetun sisäkaton vaatimassa kohdassa.


Valmista eristekerrosta yläpohjassa ulkoseinän lähettyvillä. Voit katsoa tästä, miltä sama paikka näyttää ilman villaa.

Ensimmäisenä huomio villan puhalluksen jälkeen oli se, että talon sisältä kokeilemalla puhallusvillan paino ei vaikuttanut mitenkään huolestuttavalta. Olin etukäteen pohtinut sitä, kuinka kireälle höyrynsulkumuovi pingottuu, kun sen varaan lasketaan reilu villakerros. Itse asiassa, nyt vaikutelma on hyvin mieltä rauhoittava. Tiheän k300-koolauksen ansiosta en pelkää mitään ongelmia villan painon takia.


Tässä vielä kuistin kattoa, joka eristettiin 50mm uretaanilevyllä, joka samalla toimii höyrynsulkuna. Tässä kuvassa näkyvän eristelevyn päälle puhallettiin siis samaa villaa kuin muuallekin yläpohjaan.

Kuvassa näkyvät 32mm-vesijohtoputket varmistavat täystiiliseinässä olevan tuuletusraon toiminnan myös tällä kohdalla, jossa puhallusvillaa tullaan asentamaan yhtenäisenä kerroksena- yli tiiliseinän.



Comments

Voiko höyrynsulkumuoviin luottaa?
Risto  01.06.2010 14:21
Yläpohjaan olen ajatellut HS-muovin sijaan joko uretaanilevyä tai finnfoamia, jonka päälle sitten puhallettaisiin villaa. Tiivistys uretaanivaahdolla normaalisti == taatusti tiivis rakenne. Lisäksi rakenteesta vastaavalla U-arvolla tulee hiukan ohuempi. Erilaiset höyrynsulkua puhkovat rakenteet (joita pitää muutenkin välttää mahdollisuuksien mukaan) lienee huomattavasti helpompi tiivistää, kun vaikkapa uretaani-/finnfoam -levyn paksuus on 50-100mm verrattuna HS-muoviin, jonka paksuus on jotain millin luokkaa.

Ylimääräisenä bonuksena ehdoton etu: ei teippejä saumoissa. Teippaukset kestävät varmasti pitkään, mutta kestävätkö 20, 30 tai 40 vuotta? Taloudelliselta kannalta ei ole järkevää rakentaa taloa kestämään vaikkapa sataa vuotta, mutta jotenkin se tuntuu oikealta tavoitteelta, varsinkin jos se on saavutettavissa mitättömin lisäkustannuksin.

Muovin vs. levyt?
Rakentaja  02.06.2010 23:33
Terve Risto,

mukavaa kun seuraat ja kyselet :)

Olen keskustellut niin levy- kuin muovimiestenkin kanssa ja omien kokemusten perusteella sanoisin seuraavaa:

- levy maksaa muutaman tonnin enemmän
- levy on erinomaisen helppoa työstää. Sahauksessa syntyvä pöly on kyllä äärimmäisen kiusallista ainetta, menee joka paikkaan ja leijailee ja ennenkaikkea- se tarttuu jokaiseen pintaa kiinni varmaan staattisen sähkön takia. Tarttuu ja poistuu vain imuroimalla huolellisesti.
- levystä voi rakentaa koteloita ja muotoja helposti. Urtsivaahdolla liimaamalla ja nauloilla kokoamalla ja toimii.
- skeptikot ovat taas esittäneet, että levyn uretaanisaumat rapisevat auki ajan myötä varsinkin kattoristikkorakenteen osana, koska ristikot liikkuvat varsin paljon, niin ne on suunniteltukin. Talven lumikuormat ja sillä tavalla...
- muovin saumoista sen verran, että minulla ei ole yhtään teipin varassa olevaa saumaa. Kaikki on puristukseen perustuvia saumoja ja liimamassalla tiivistettyjä. Ne kestävät sen sata vuotta.
- levyn kanssa saa ohuemman eristekerroksen, totta. Tällä seikalla ei ole aina kuitenkaan suurta merkitystä, jos talossa on paljon tilaa eristeelle, kuten omassa projekstissa on- kylmä vintti on sen verran tilava, että kaksikin metriä eristettä sopii.
- levy kantaa paremmin kuormaa ja siten paremmin kestää aikaa ja rasitusta- luulisin niin.

Jos olisin vieläkin joustavampi budjetissa ja jaksaisin sietää uretaanimurusia suussa ja korvissa koko asennustyön ajan, niin tekisin seuraavan projektin ehkä kuitenkin levystä. Ja ostaisin lisää hengityssuojaimia :)

SPU:sta
Santtu  25.06.2010 19:08
Mulla on tänne Raahen valmistumassa puurunkoinen SPU-eristeinen (passiivi)talo. Yläpohjan eristys tehdään meillä siten, että kattotuolin alapaarteen alapuolelle kymmensenttinen levy rimoituksella (48*48mm) ja kakskytä senttisillä ruuveilla kiinni. Näinä alapaarteen alapuolella on yhtenäinen "yhdeksi palikaksi" saumattu levy. Päälle sitten puhallusvillaa riittävästi. Puhdas SPU-rakenne tuli hylätyksi tekemisen hankaluuden vuoksi, alapaarteiden väliin levyn olisi vielä voinut laittaa mutta yläpuolelle en kyllä viitsi enään askarrella kun ristikon rakenteita menee ristiin rastiin ja käytännössä jokaisen levyn olisi saanut silputa yksilöllisesti paikoilleen.

Rakentajan kommentit tuosta levyn työstämisestä pitävät kyllä hyvin paikkaansa, kivaa työstää ja pölyä jokapaikka täynnä.

Tekeminen on myös melkoisen hidasta kun jokainen palikka pitää varsinkin runkotolppien väliin mitoittaa kohdalleen eikä voi tehdä vähän sinnepäin ja puristaa pikkuisen tiiviimpää kuten villalla onnistuisi.

Tuli kokeiltua 30mm:n finnfoam -höyrynsulkulevyä
Risto  27.01.2012 02:51
No niin, nyt on sitten 30mm:n täysponttinen Finnfoam -levy höyrynsulkuna kattotuolien alapaarteiden alapinnassa kiinni ja päällä 700mm puhallusvillaa.

Finnfoamia on kyllä nätti työstää, mutta ei meillä sitä pitänyt työstää muuta kuin joka rivissä kerran laittaa levy poikki (n. 16 leikkausta). Normimenetelmä: puukolla viilto ja taittamalla poikki. Ei lainkaan pölyä eikä käytännössä ollenkaan silppuroskaa.

Tiivistys hoidettiin butyylimassalla, joka siis sallii pienen elämisen. Jotenkin vielä kuitenkin tuo tiiveys huolettaa. Palataan asiaan sitten kun tiiveysmittaus on tehty ja lämpökameralla on kuvattu. Bonuksena pitkittäissuuntaiset saumat on tiivistetty näihin kohtiin tulleilla 100x32 laudoilla, joiden yläpuolelle on laitettu ennen ruuvausta uretaanivaahtoa.

Tiiveys tosiaan edelleen huolettaa, ja olihan tuo paljon, paljon työläämpi ratkaisu kuin höyrynsulkumuovin laitto (ja butyylimassaa menee paljon, meillä n. 1 tuubi per 5-10m2). Käsittääkseni meillekin olisi tullut yksi ainoa sauma muoviin (plus sadat niitinreiät), jonka tiivistys oltaisiin varmaan saatu asiallisesti hoidettua.

Finnfoamin käyttöä puolustaa uretaania edullisempi hinta. Levyn käyttö ylipäätään muoviin verrattuna tuo pienen bonusedun, eli levyn yläpuolisen puhallusvillan konvektio pitäisi olla hieman pienempi kuin pelkällä höyrynsulkumuovilla. Näin puhallusvillan ominaisuudet hiukan paranevat.

Höyrynsulkulevyn tiivistys
Seppo  31.10.2014 12:34
Sen voi tiivistää vielä din-normit täyttävällä höyrynsulkuteipillä. Uretaanilevyjen saumatkin kannattaa tiivistää höyrynsulkuteipillä, on paljon joustavampi ja pysyy paremmin, kuin alumiiniteippi. SITKO, TESCON muunmuassa..


Add your comment

Title:

Write numbers to textfield(without spaces) : 75 a
112233
nd 17

Comment:


Your name: