Suunnittelu

Perustukset

Seinät
Kuisti
Tiilipalkki
Sisäseinät
Ilmatiivis rakentaminen

Yläpohja ja vesikatto

Ikkunat

Ympäristötekniikka

Lämmitys-, lvi- ja aurinkojärjestelmät

Ilmatiivis rakentaminen

Tavoitteena pieni ilmavuotoluku.



Esimerkki ilmatiiviistä tekemisestä.

Kuvassa oleva iv-kanavan läpivienti on uretaanilla liimattu ja tiivistetty ja vahvistettu vielä Solimatesta tehdyllä kauluksella taikka levyllä. Samasta paikasta olen ohjeistanut sähkömiehen viemään tarvittavat kaapelit läpi- kaapelin tekemät reiät liimasin vielä umpeen uudelleen uretaanilla.


BlowerDoor-testi eli ilmavuotoluvun mittaus alkamassa; tässä erään Jukka-talon mittaus Raahessa

Kävin tutustumassa erään kollegan Jukka-taloprojektiin, joka mitattiin. Mittaustilanne oli hyvä nähdä etukäteen. Mittausinsinöörin mukaan amerikkalaisvalmisteisen Minneapolis-laitteiston avulla saadaan oikea testitulos ja saksalaisen Wöhlerin koneet antavat epäluotettavia tuloksia. Jopa VTT on tarkistanut kuulemma asian ja nyt odotellaan selvityksiä lisää.


Tässä on menossa noin 900 pienen palikan asennus, joiden tehtävänä on varmistaa kuvassakin näkyvien höyrynsulkumuovien saumakohtien pitkäaikainen tiiviys. Musta massa, joka kuvassa näkyy, on Sikaflex-uretaaniliimaa. Se tekee saumasta ilmatiiviin ja palikat puolestaan lukitsevat liitoksen mekaanisesti.

Koko rakennusprojektin aikana on pyritty suunnittelemaan ja toteuttamaan detaljit niin, että saavutetaan ilmatiivis rakenne. Pääotsikon "Yläpohja ja vesikatto" alla on selostettu jo höyrynsulun liittyminen ulkoseinään ja yläpohjaan.

Tässä esitellään muita ilmatiiviyteen vaikuttavia yksityiskohtia. Mitä ilmatiiviys tarkoittaa käytännössä- sen voi katsoa esimerkiksi tältä videolta, jossa vuotoja haetaan merkkisavun avulla.

Sähköjohtojen ja iv-putkien läpiviennit muovista


Tästä lähtee ilmatiivis rakentaminen- katso seuraavat kuvat.


Muovin lämpimälle puolelle on asennettu ensin poikittaiset palikat koolausten väliin. Syntyy neliö, jonka päälle vaahdotetaan uretaania, nyt muovin yläpuolelle.


Asetetaan seuraavaksi tuoreen vaahdon päälle kuvan mukainen läpivientikappale, joka asentuu ja liimautuu jo nyt paikoilleen tiiviisti. Puhkaistaan muoviin reikä ja tiputetaan johdot talon sisään.


Lopuksi vaahdotetaan asennusreikä täyteen uretaania, joka kuivuessaan vielä turpoaa ja tekee läpiviennin ehdottoman tiiviiksi. Kehikko taikka läpivientikappale on lisäksi ruuvattu kiinni muovin alapuolisiin koolauksiin, josta seuraa, että ilmatiivis rajapinta on puristuksissa ja uretaanilla liimattu.

Ylläoleva metodi on omaa on-site-suunnittelua ja se on helppo toteuttaa. Tulen tekemään iv-putkien läpiviennin samalla systeemillä. Pienellä askartelulla saadaan 100% tiivis ja mekaanisesti ruuvaamalla ja liimaamalla varmistettu läpivienti.

Talossa on kaksi paikalla muurattua tiilipiippua, joiden liittyminen ja tiivistäminen yläpohjan höyrynsulkumuoviin on kriittinen kohta. Olen esitellyt piipunjuuripellityksen yhteydessä tarkasti, kuinka asian voi ratkaista.


Kaikki sähköjohdot tulevat tekniseen tilaan suoraan sähköpääkeskuksen yläpuolelle.


Kattotuolien alapaarteiden välissä on asennettu muovin molemmin puolin rimaa, joiden väliin muovi saadaan puristuksiin. Pyöreät reiät leikataan muoviin ja niistä työnnetään pitkät muoviputket läpi ja ne tuetaan yläpäästään kattotuoleihin. Putkien läpivienti tiivistetään uretaanilla ja silikonilla. Kun kaikki johdot on tuotu putken kautta niin putken päät suljetaan joko vaahdottamalla uretaanilla tai teippaamalla umpeen. Tämä ratkaisu siis muistuttaa yllä olevaa, mutta erotuksena on kuitenkin se, että johtoja asennetaan puhallusvillakerroksen läpi asti meneviin putkiin. Se mahdollistaa johtojen lisäämisen tai vaihtamisen ilman villakerroksen poistamista.


Kattoristikon kulmassa olevien terävien naulauslevyjen teippaaminen.

Yläpohjan höyrynsulkumuovi asennetaan siten, että se taittuu tämän kuvassa näkyvän kattotuolin kulman yli. Joissakin ristikoissa veitsenterävät naulauslevyjen reunat ulottuvat yli puun pinnasta, jolloin muovi leikkautuu jo asennusvaiheessa rikki- puhumattakaan pitkäaikaisesta kestävyydestä. Työmaalla nämä ongelmakohdat teipataan, ennenkuin muovia ryhdytään asentamaan.


Ikkunat ja ovet kiinnitetään apukarmeihin, jotka on kasattu liimamassan ja ruuvien avulla. Karmi on takuuvarmasti ilmatiivis.


Tässä pääoven apukarmia.

Karmin alalevy on porattu täyteen reikiä, joiden kautta ruiskutetaan uretaanivaahtoa levyn alle jäävän tilan täyttämiseksi. Ennen ruiskutusta kaikki puru ja roska imuroidaan ensin pois.



Ikkunan apukarmissa johdon läpivienti.

Ikkunat kiinnitetään vesivanerista tehtyyn apukarmiin. Ikkuna-aukon yläpintaan tulee jokaiseen ikkunaan pinta-asennettava rasia. Yllä olevassa kuvassa näkyy sähköjohdon läpivienti, joka on tiivistetty Sikaflex-liimalla. Toisella puolella eli sisäpuolella on vedonpoistona nippuside.



Comments

höyrynsulut
Jocce  03.03.2009 23:22
onkohan kukaan ikina saanut höyrynsulkumuoveista oikeista ilmatiivistä? Yläpohja on aika tärkeä osa eristämisessä...

ilmantiiveysmittaus kannattaa tehdä ko. rakenteella 5v välein :) ja valmistautua yllätyksiin.

Muovista!
Anonymous  05.03.2009 20:22
Morjens,

kyllä muovin kestävyyttä on pitänyt puntaroidakin- siinä olet aivan oikeassa, että se ei ole yksinkertaista saada tiivis rakenne.

Itse pyrin Sikaflex-liimamassalla varmistamaan kaikki saumat, muovin alapuolisilla palikoilla lukitsemaan saumat vielä mekaanisesti sekä kiinnittämään huomiota läpivientien tiiveyteen. Onhan nuo Jukkis-talot ja muut vastaavat saaneet hyviä lukuja muutaman vuoden jälkeenkin ja ne talot on tehty kokonaan muovilla. Siinä mielessä mitää kamalia yllätyksiä ei kai ole tulossa?

Mutta loppujen lopuksi, olen sitä mieltä, että minunkin valitsemassa rakenteessa on liikaa epävarmuuskohtia ja liikaa käsityötä. Olen vain pyrkinyt huolella tekemään ja miettimään kestäviä ratkaisuja. Rakentamisessa kaivataan vielä jotakin ihan muuta kuin nyt on totuttu- kuka ehtii ensin?

Mitä rakennetta oma projektisi edustaa?

ajatustasolla
Jocce  20.03.2009 00:33
projekti on hahmotteluasteella, tonttiakaan ei vielä ole.

Mutta tällä hetkellä kovasti kiinnostaa käyttää esim. epsiä ja polyuretaania. Markkinoilla on esim. useita eps-harkkotoimittajia, joiden harkoilla seinän paksuus pysyisi alle 0,5m. Alapohjaan riittäisi 30-40 cm, yläpohjaankin 30-40cm. ko. rakenne on ilmeisen helppo tehdä ilmatiiviiksi. ja ennen kaikkea paksuudet pysyvät siedettävinä.

Mietitkö itse ko. kaltaisia vaihtoehtoja? ja jos niin miksi et valinnut?

harkoista
Anonymous  27.03.2009 16:35
terve,

harkkorakenteen toimivuus pitkällä aikavälillä ja kosteustekninen toimivuus ovat aavistuksen arveluttavia. Lisäksi hinta ratkaisee myös jotakin.

Oman kokemuksen perusteella täystiili on hinnaltaan materiaalissa edullinen, työmäärässä kohtuullisesta kalliiseen. Osa pinnasta on suoraan valmista pintaa, osan joutuu tasoittamaan. Kokonaiskustannuksessa tuskin voi olla suuria eroja kilpailijoihin- mihinkään suuntaan.

tare
Tare  12.01.2012 13:22
moro, onko tiiviysmittaus jo tehty ja mikä oli tulos?

moro, onko tiiviysmittaus jo tehty ja mikä oli tulos?
Jocce  28.06.2012 13:56
moro, onko tiiviysmittaus jo tehty ja mikä oli tulos?

onko projekti jäissä? jos niin mikä tuli?



Add your comment

Title:

Write numbers to textfield(without spaces) : 80 a
112233
nd 67

Comment:


Your name: