Suunnittelu

Perustukset

Seinät
Kuisti
Tiilipalkki
Sisäseinät
Ilmatiivis rakentaminen

Yläpohja ja vesikatto

Ikkunat

Ympäristötekniikka

Lämmitys-, lvi- ja aurinkojärjestelmät

Seinät

Tiiliseinää ulkona ja sisällä.



Teimme yhden illan urakkana kaikki sähkörasioiden upotukset seiniin.


Tiili pölisee, kun sitä sahataan tai porataan. Rasoiden upottamisen oli voinut hoitaa vähemmälläkin pölyllä- näin jälkiviisaanaa. Olen ostanut Kärcherin imurin, jossa on työkalukäynnistys ja se helpottaa tekemistä ja työmaan siisteyden ylläpitoa paljon.




Tuulensuojalevyn tukirakenne

Suunnittelin työmaalla tuulensuojalevyn yläreunan tukemiseksi tämän puurakenteen. Koko talon pituudella menee, molemmin puolin, kaksi vaaka-asennossa kulkevaa lautaa 25x100, joita vasten ylimmäinen tuulensuojalevy asetetaan ja ruuvataan tiilisideprikkoja käyttäen.

Yläpohjan eristeenä tulee olemaan puhallusvillaa. Se voidaan puhaltaa aina tuulensuojalevyyn saakka, jolloin varmistetaan saumaton ja yhtenäinen eristekerros koko yläpohjan alueella, aivan talon ulkoseinän eristekerroksen ulkoreunasta toiseen reunaan saakka. Sen takia kuvassa näkyvää levyvillaa ei ole edes pyritty nostamaan täysin ylös saakka, tasakerrasta ylöspäin ulkoseinän eristeen muodostaa siis puhallusvilla.


Tässä lähikuva vaakalaudan kiinnittymisestä tukipuuhun.

Kattotuolin pystytolppaan on siis ruuvattu kaksi ulospäin sojottavaa tukipuuta, joiden päässä on yksinkertainen liitos. Vaakalautaa on helppo yksin asetella paikoilleen ja ruuvata, kun lauta pysyy paikoillaan pienen "nokan" varassa.


Ylimmäinen tuulensuojalevy asennettuna.

Julkisivumuurausta voidaan kiinnittää tuulensuojan takana oleviin vaakalautoihin yksinkertaisesti naulaamalla: lyödään kuumasinkitty naula tuulensuojasta läpi ja muurataan naualan kanta tiilisaumaan sisään.


Tiiliside asennettuna tuulensuoja läpi; tuulensuojalevyn saumat teipattu Paroc-teipillä. Tästä ei kulje ilmaa hallitsemattomasti läpi.


Eteläisen julkisivun eristystyö meneillään.



Tiiliseinä on tuulettuva rakenne

Suunnitteluvaiheen perusteellisen harkinnan jälkeen päädyin siis ns. täystiilirakenteeseen. Kyseinen rakenne eroaa merkittävästi yleisemmin tunnetusta puurunkoisesta ratkaisusta, jossa on vain julkisivuverhous tiilestä. Kokonaan tiilestä muurattua rakennetta eli täystiiliratkaisua puolsivat seuraavat seikat:

- joustava rakenne: eristepaksuus vapaasti valittavissa, ei tarvitse suunnitella esim. puutavaran standardimittojen mukaan.

- tunnettu rakenne: kyseessä on vanha ja luotettavaksi havaittu ratkaisu

- ekologinen materiaali: tiili valmistetaan savesta ja lisäaineista uunissa polttamalla. Tiili tunnetaan tuhansia vuosia vanhana rakennusmateriaalina.

- tuulettuva seinärakenne: Ulko- ja sisäseinien välissä on eriste ja tuuletusrako. Alimmassa ulkoseinän tiilirivissä on avoimia pystysaumoja, joista ilma menee seinän tuuletusrakoon ja nousee ylöspäin. Tuuletusrako jatkuu aivan ylös saakka ja ilma poistuu sieltä. Tuuletusraossa oleva ilma lämpenee julkisivutiilen lämmetessä ja siten eristettä vasten on hivenen lämimämpää ilmaa kuin varsinaisessa ulkotilassa. Detaljeja voi tutkia Tiilerin teknisestä oppaasta.

- huoltovapaus: tiilijulkisivu ei kaipaa huoltomaalausta eteläseinälläkään.

- massivisuus: talon seinissä on kymmeniä tonneja kiveä, joka antaa osaltaan hyvän ääneneristyksen niin sisätiloissa kuin ulkoa sisällekin, esimerkiksi liikennemelua vastaan. Tiilen massa kykenee myös varaamaan lämpöä itseensä, joten esimerkiksi tulisijojen ja tiilihormien lämpöä saadaan talteen. Lisäksi ennakoituna ja toivottuna hyötynä tiilen massiivisuus tasaa kesäaikaisia lämpötilan vaihteluja.


Ulkoseinien eriste saapuu tontille.

Toteutettava seinärakenne ja detaljit

Rakennuksen ulkoseinässä sisempi muuraus on kantava runkoseinä; se on 130mm leveää Ylivieskassa tehtyä punaista sileää tiiltä. Sisäpinnat ovat puhtaaksimuuratut eli niitä ei käsitellä mitenkään vaan ne ovat jo valmista pintaa. Toki pesemisessä on vielä urakkaa, mutta onhan rakennuksen loppusiivous tehtävä kuitenkin aina.

Ulkoseinässä ei ole höyrynsulkua. Paksu tiili toimii ilmaapitävänä kerroksena. Suunnitelmissani oleva ilmavuotoluvun testaus sitten kertoo lopullisen totuuden tiiviydestä, mutta huolellisesti muurattuna ja saumattuna ei ainakaan reikiä jää mihinkään. Runkoseinän jälkeen tulee eristekerros, joka on kaikkiaan 330mm paksu; sitten jää tuuletusrako ennen julkisivutiiltä, joka on ohuempaa kuin runkotiili. Kaksi tiilikuorta sidotaan toisiinsa tiilisiteillä, jotka tässä tapauksessa on tehty työmaalla 5mm ruostumattomasta harjateräksestä. Eristeet työnnetään tiilisiteiden läpi seinää vasten ja villat lukitaan paikoilleen muovisella "prikalla", joka liukuu harjateräksen päällä. Oheisessa kuvassa ei ole vielä asennettu tuulensuojalevyä eikä prikkoja.


Kuvassa näkyy kaksi kerrosta Paroc eXtra 150mm- villaa.

Kuvassa näkyy täystiiliseinän nurkan rakenne: eristekerros on yhtenäinen ja samanpaksuinen joka paikassa, villakerrokset voidaan myös limittää helposti parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Kuvassa villalevyt ovat hieman irti toisistaan, koska ne kiristetään seinää vasten lopuksi, tuulensuojalevyn asennuksen jälkeen. Kannattaa huomioida harjateräksen pinnassa näkyvät punaiset merkit, jotka osoittavat tuulensuojalevyn oikean asennussyvyyden. Liian löysästi asennettu levy on helppo huomata- merkkiä ei näy.


Tässä valmiimpaa nurkkaa.


Tiilijulkisivussa käytetään ruostumatonta harjaterästä ehkäisemään ja hillitsemään lämpölaajenemista. Tässä näkyvät 9mm ruostumattomat harjateräkset. Bitumikermi on kiinnitetty hitsaamalla suoraan tuulensuojavillan pintaan ja kermin tarkoitus on ohjata tuuletusväliin (mahdollisesti) pääsevä sadevesi pois. Vesi pääsee valumaan pois alimman tiilirivin tyhjistä saumoista. Kermi toimii lisäksi mahdollisen kapillaarisen kosteuden nousun estäjänä ja lisäksi kermi irrottaa tiilijulkisivun betonisokkelista. Sokkeli ja julkisivuhan toimivat lämpölaajenemisessa hieman eri tahtiin.

Ulkoseinän paksuus on kaikkiaan noin 580mm, joka antaa mahdollisuuden suunnitella reiluja ikkunasyvennyksiä. Erityisesti valitsemani ikkunat (kiinteät ikkunaelementit) jättävät suurimman osan ikkunapenkistä käytettävissä olevaksi tilaksi. Kerron tarkemmin ikkunoista "Ikkunat"-osiossa.





Comments

Muiden "kivirunkojen" huonot puolet
Jussi Pyörre  05.10.2008 15:06
Mitä huonoja puolia näet muissa kiviharkko-villa-tuuletusrako-tiiliverhous -rakenteissa? [edellä kiviharkko = kevytsoraharkko/betonimuottiharkko/(siporex) tms.]

Itse mietin vielä runkomateriaalivalintaa omaan passiivitalooni.

Kivitalon runkomateriaalista!
rakentaja  09.10.2008 01:25
Hei,

osuit todella mielenkiintoiseen kohtaan omia valintojani! Olen perustellut täystiilirakennetta seuraavasti:

- se on tehty kokonaan tiilestä, joka tunnetaan pitkältä ajalta ja materiaali itsessään on erinomainen.

- tiili on ekologinen, kotimaisesta savesta uunissa polttamalla tehty tuote

- tiili voidaan jättää puhtaaksimuuratuksi pinnaksi; sipo ja harkot vaativat aina vaativan ja kalliin pinnoittamisen. Kustannusedun lisäksi saat halutessasi pelivaraa ulkonäköasioihin- yhdistele erivärisiä tiiliä rappauspintoihin... Meille tulee suurin osa väliseinistä tasoitettuna, ulkoseinissä jää tiilipinta näkyviin.

- jos runko ja julkisivu ovat samaa tavaraa niin työmaakin on rationaalisempi: samat työkalut, työtavat, tavarantoimittajat (ostoetua)

- tiilijulkisivu on 100% kestävä- miten kauan uskot erilaisten rappausten ja tasoitteiden pysyvän harkossa?

- betonivaluharkot saattavat kuulemma hajota valuvaiheessa
- samalla niiden sisässä on vettä ja paljon- kuivuminen kestää. Tiilessä on vain sauma, joka kuivuu nopeasti.

- ja lopuksi vaakakupissa painaa eri valmistajien kiinnostus ja osaaminen tehdä asiakkaalle hyviä ratkaisuja

Pääsitkö eteenpäin näillä eväillä?

Kiitos perusteluista!
Jussi Pyörre  27.10.2008 16:29
Tiilellä on kieltämättä paljon ylivoimaisia ominaisuuksia. Ainoa tiilessä häiritsevä seikka on valitettavan suuret kustannukset muuraamisesta.

Itse olen satavarma, että julkisivu tehdään meillä tiilestä huoltovapautensa ansiosta. Rungossa taasen pitänee vielä kerran käydä läpi kokonaiskustannukset harkkojen ja tiilen kesken.

Yhdistelmän hinta
Anonymous  27.10.2008 23:05
terve jussi,

kunhan olet oman projektin rakennettua niin mielelläni kuulisin kommenttejani täällä-
hintakysymys on aina mielenkiintoinen ja tiilessä materiaali on edullista mutta työtä pitää laskea enemmän kuin harkossa. En sitten osaa arvioida, paljonko riippuu muurausporukasta työn eteneminen. Oman työmaan kokemus on osoittanut, että yksi muurari pystyy työllistämään 1-2 apumiestä tilanteesta riippuen.

Rakenteen sisäinen konvektio
Markku T  26.11.2008 09:34
Hei!
Onko tässä ulkoseinärakenteessa ajateleltu konvektion mahdollista ilmenemistä? Vai onko konvektiokatko rakenteessa? Siis huokoisilla lämmöneristeillähän tätä teoriassa voi ilmetä, kun näinkin paksusta rakenteesta on kyse.

Konvektiosta
Anonymous  26.11.2008 23:40
Hei,

tarkoitatko siis sitä, että lämpöä siirtyy seinän läpi villan suuntaan ja samalla kenties kosteuttakin? Konvektiota tapahtuu väistämättä, mutta mitä ongelmallista siihen siis liittyy?

Täystiilirakennehan on vanha keksintö, joten se ei ole varmaan mikään lastentaudeista kärsivä konsepti.

Jään kuulolle :)

t. rakentaja

Konvektio
Markku T  27.11.2008 07:56
Hei!
Tarkointan ilman liikkumista avohuokoisen lämmöneristeen sisällä, jolloin liikkuu myös lämpöenergiaa ja kosteutta. Tämä on vain teoriaa!!!
Rakenteen sisäinen konvektio aiheutuu rakenteen pintojen lämmöneristekerrosten sisä-ja ulkopintojen välisistä lämpötilaeroista.=>aiheutuvat rakenteen lämpöhäviöt ovat voimakkaasti riippuvaisia pintojen välisistä lämpötilaerosta sekä lämmöneristeen paksuudesta ja ilmanläpäisevyydestä. Konvektion merkitys lämmöneristävyyttä heikentävänä tekijänä on sitä suurempi mitä paksumpi ja ilmaa läpäisevämpi lämmöneristekerros on.

Konvektiokatkolla tarkoitan, jos nuo villat olisi toiselta puolen tyvek-pinnoitettuja ja ne asennettais rakenteeseen "pinnoitteet" vastakkain niin tulisi konvektiokatko.

Kuten mainitsin niin vain teoriaa tämä on ja kysyin vain onko tätä asiaa ajateltu/tutkittu?
Tällä tuskin todellisuudessa on merkitystä, niinkuin monella muullakaan toimivalla teorialla.

Hyviä kuvia sivuilla, niitä on mukava katella ja lueskella juttuja.

Konvektion jatkoa vielä
rakentaja  27.11.2008 19:13
hei,

villakerroksessahan varmasti liikkuu lämpöenergiaa ja kosteutta- se on selvä. Villan paksuuden kasvattaminen joidenkin mielestä on riski ja joidenkin mielestä taasen ongelmaa ei ole.

Villakerroksen ulkopinnassa on Tyvek-pinta, mutta kerrosten välissä ei.

Rakentamisessa on (huolestuttavan) paljon erilaisia teorioita ja tietäjiä, jotka väittävät aina päinvastaista kuin edellinen puhuja...huh, sanon minä. Paras ratkaisu moniselitteiseen todellisuuteen on mielestäni surffata ja lukea saksan- ja englanninkielistä alan materiaalia ja taustatietoa.

Kiitos kannustavasta kommentistasi :) Kuvia lisään jatkossakin ja parhaat tarinat vasta tulossa--- kokonaisratkaisu iv- ja lämpö tulee pian esille!

terv. rakentaja

Konvektiosta
Jussi Pyörre  30.12.2008 00:02
Todentotta, luonnollisen konvektion todetaan aika monessakin lähteessä heikentävän eristystä paksuissa eristekerroksissa. Tämä voi olla niitä asioita, joista ei välttämättä saksan- ja englanninkielisistä materiaaleista löydy mainintaa, koska konvektion merkitys on suurimmillaan kovassa pakkasessa.

Esim. "Unto Siikanen: Puurakennusten Suunnittelu, 1998" todetaan, että yli 12cm eristekerroksissa konvektiolla alkaa olemaan merkittävä rooli, joka aiheuttaa vesihöyryn tiivistymistä seinän alaosaan, jos tuulensuojan höyryvastus on suuri ja seinä on yläosastaan suljettu.

"Kohonen, R., et.al.: Mineraalivillaeristyksen
ilmavirtaukset ja tuulensuojaus, Espoo; VTT, 1986" taas toteaa, että 300mm eriste vastaa kovalla pakkasella 250mm eristepaksuutta, jos lasketaan vain k-arvon perusteella (siis nykyisen U-arvon) eikä huomioida konvektiota.

Ratkaisuksi ehdotetaan: "Eristeen osastointi ilmanpitävillä, vesihöyryä diffuusisesti läpäisevillä pystysuuntaisilla konvektiokatkoilla eliminoidaan tehokkaasti paksun seinäeristeen kuljettumisvirtauksia. Katkoina käytetään erilaisia kalvoja ja rakennuspapereita,
joilla on pieni emissiviteetti." Diplomityö, Pertti Hartikka, 2001

Ratkaisu siis lienee laittaa rakennuspaperi 150mm villakerrosten väliin. Ei sinänsä kuulosta kovin työläältä, ja jos tuosta jotain apua on, niin itse ainakin moisen tulen laittamaan.

Runkomateriaaleista
Jiipee  28.03.2009 15:57
Mielenkiintoinen sivusto. Meillä samantyylinen pohdinta päällä ja lähinnä kysymys, että mistä tehdään runko. Tiiliverhoilu kun on kestävyydessään ehdoton. Onkohan jollain kokemusta esimerkiksi paikalla valetusta betonirungosta ja siihen päälle spu-eristys.


Add your comment

Title:

Write numbers to textfield(without spaces) : 92 a
112233
nd 92

Comment:


Your name: